Search
  • Elina U.

EXPAT-PUOLISON NÄKÖKULMA: JENNI NURMEN DÜSSELDORF-VUODET

Millaista on lähteä maailmalle puolison työn perässä? Mitä se vaatii ja antaa? Tässä haastattelusarjassa esitellään näkökulmia näihin kysymyksiin ja matkataan maailman ympäri. Haastattelusarjan neljännessä osassa haastattelen Jenni Nurmea, joka asui perheensä kanssa Saksan Düsseldorfissa alkuvuodesta 2017 aina kesään 2019 asti.


Ystäväkirjan vastaukset



Osoitteenmuutos Saksaan kesken hoitovapaan


Kun Jenni Nurmen miehelle tarjottiin töitä saksalaisesta firmasta, päättivät he tarttua tilaisuuteen ja muuttaa Düsseldorfiin alkuvuodesta 2017. Ajankohta ulkomaille muuttoon oli otollinen, sillä Jenni oli juuri hoitovapaalla palveluasiantuntijan tehtävistään ja jo valmiiksi kotona perheen 2 –ja 4-vuotiaiden lasten kanssa. Kesän alussa Suomeen palannut Jenni muistelee Saksassa vietettyjä vuosia lämmöllä ja kertoo paluumuuton olleenkin ulkomaille lähtöä haikeampaa.





Positiivisesti yllättänyt Düsseldorf


Jenni muistaa ennakkovisiitiltä Düsseldorfiin sateisen ja sumuisen kaupungin, joka ei tuntunut houkuttelevalta. ”Luin netistä, että juuri tuollainen Düsseldorfin säätila useimmiten olisi. Mietin että voi ei, mutta onneksi totuus oli lopulta toista. Toki niitä harmaita päiviä noille leveyksille riitti, mutta kyllä aikainen kevät ja pitkälle jatkuva kesä korvasivat kaiken.”


Vastakohtana harmaalle kaupungille Jenni kohtasi heti alkuun ystävällisiä ihmisiä, mikä sai hänet tuntemaan olonsa tervetulleeksi. ”Naapurimme olivat äärimmäisen mukavia ja ensimmäisen uudessa kodissa nukutun yön jälkeen lähetti toi monivärisen kukkakimpun meille, vuokraisäntäpariskunnaltamme! En voinut uskoa tätä ja ensimmäiset kuukaudet kyllä pursusinkin hyvää energiaa.”

Sama arki, eri maa


Jenni kertoo, ettei Saksaan muutto lopulta muuttanut hänen arkeaan kohtuuttomasti. Sopeutumisprosessia helpotti muuton ajankohta, sillä Jenni oli jo valmiiksi kotona lasten kanssa. ”Kokopäivätyöstä kotirouvaksi hyppääminen olisi ollut jo ihan eri tason homma. Nyt jatkoin periaatteessa samaa arkea kuin ennenkin, mutta vain eri maassa.” Käytännönläheisenä ihmisenä Jenni valmistui henkisesti muuttoon konkreettisten asioiden hoitamisen lomassa. Vertaistuki –ja kokemukset muilta ulkomailla asuneilta perheiltä olivat tärkeitä, samoin H niin kuin Hausfrau -blogin perustaminen.


Jennin mukaan suomalaisena on hyvä olla Saksassa, sillä nopealla katsauksella suomalaisista ja saksalaisista löytyy paljon yhteisiä piirteitä. Hän pohtiikin välttyneensä kenties juuri tämän ansiosta varsinaiselta kulttuurishokilta maahan muuttaessaan. Molempien maiden väkeä voidaan luonnehtia täsmällisiksi ja rehellisiksi, mutta suorapuheisuudessa saksalaiset vievät Jennin mukaan jopa voiton suomalaisista.


Kotiäitivuosien vapaus


Pohtiessaan Suomessa ja Saksassa elämänsä pikkulapsiarjen eroja, Jenni nostaa suurimmaksi eroavaisuudeksi vapaa-ajan määrän. ”Vapautta ja aikaa oli Saksassa paljon enemmän. Tai siis jos vapaudeksi lasketaan se, että minulla oli lähes poikkeuksetta kaksi lasta mukana, mitä ikinä teinkin. Mutta meillä oli hyvin vähän aikatauluja oman päivärytmin lisäksi, mitä olisi pitänyt noudattaa tai ottaa huomioon. Ja nekin olemassa olevat aikataulut olivat pääsääntöisesti kaikkea kivaa tekemistä.” Aluksi Jennin arki muodostui pitkälti lasten kanssa touhuilemisesta ja puistoreissuista, mutta myöhemmin arkeen tuli mukaan myös lasten päiväkoti ja Jennin osa-aikainen työskentely.


Saksassa Jennin perheen elämään kuului tiiviinä osana myös matkustelu. Düsseldorfin keskeinen sijainti Euroopassa mahdollisti heille helpot retket lähialueille. ”Viikonloppuisin tehtiin usein joko päiväretkiä lähialueille tai oltiin koko viikonloppu jossakin lähikaupungissa -tai maassa. Keski-Euroopassa parin tunnin ajomatkan päässä olivat Belgia, Luxemburg, Hollanti. Saksan sisällä oli myös lukuisia ihania paikkoja. Matkailtiin ihan tietoisesti niin paljon kuin budjetti ja aika antoivat periksi, koska tiedettiin ettei niitä mahdollisuuksia tule aina olemaan tarjolla.”


Kurkistus saksalaiseen työelämään


Paluumuuton myötä Jenni on palannut jälleen työtehtäviinsä Suomessa ison mediatalon palveluasiantuntijana. Saksassa Jenni halusi kuitenkin myös päästä tekemään myös jotain kodin ulkopuolella, ja niinpä hän työskenteli ensin A2-kielitaidolla osa-aikaisesti lähikaupassa ja myöhemmin kielitaidon kehittyessä B1-tasolle hän toimi toimistoassistenttina.


”Minulle oli alusta lähtien selvää, etten voisi havitella saman tason töitä Saksasta kuin mitä olin tehnyt Suomessa – ainakaan saksan kielellä. Itselleni oli kuitenkin tärkeintä päästä tekemään jotain. Tästä sainkin muutamankin kerran hieman oikoa ennakkoluuloja. Lisäksi kovinkaan vaativan työn tekeminen ei välttämättä olisi onnistunut osa-aikaisesti, ja olimme loppuen lopuksi maassa ensisijaisesti mahdollistamassa puolison työntekoa.”


Puolison tärkeä rooli ulkomaankomennuksella


Jenni kertoo allekirjoittavansa täysin useat tutkimustulokset, jotka osoittavat expat-puolisoiden tyytyväisyyden olevan ratkaisevassa roolissa komennuksen onnistumiselle. ”Ulkomaille komennettu henkilö on kuitenkin usein töissään kiinni paljon normaaleja työaikoja enemmän, mahdolliset matkustelut vielä siihen päälle, niin on kyllä todella tärkeää, että maailmalle raahattu loppuperhe viihtyy ja saa muodostettua omat kuvionsa ja rutiininsa uudessa ympäristössä.”


Vuodet Saksassa expat-puolisona opettivat Jennille paljon. Hänen viihtymiseensä vaikutti paljon oman yhteisön löytäminen. Esimerkiksi Düsseldorfin suomalaiset osoittautuivat Jennin sanojen mukaan huippujengiksi, jotka toivottavat kaikki uudet tulokkaat tervetulleiksi. Hän kertoo oppineensa myös selviytymään yksin.


”Tämän haluaisin merkitä CV:hen”


Ulkomaankomennukselta tarttuu mukaan paljon taitoja ja ominaisuuksia, jotka eivät välttämättä näy CV:ssa, mutta tuovat valtavasti henkistä pääomaa ja valmiuksia myös työelämään. ”Ongelmanratkaisukyky, tietynlainen pelottomuus, itsevarmuus, rohkeus ja oikeasti erilaisten ihmisten kanssa toimeen tuleminen”, Jenni listaa omiksi suurimmiksi opeikseen Saksan vuosilta.

Jennin vinkit Saksaan muuttajalle


Muuton alkuaikoja muistellessaan Jenni toivoo, että olisi heti alkanut opiskella kieltä itsenäisesti vielä enemmän. Jenni ei ollut aiemmin opiskellut saksaa, mutta uuden kielen opiskelu aikuisiällä oli hänestä virkistävää. Hänen mukaansa kielen merkitystä ei voi Saksassa korostaa liikaa, eikä englannilla voi asioida läheskään kaikkialla. ”Muista teititellä ja puhutella henkilöitä muutenkin nimellä.” Saksaan muuttajaa Jenni neuvookin opettelemaan kielen alkeet välittömästi.


Kielen opettelun lisäksi Jenni neuvoo kasvattamaan paksun nahan. ”Saksalaisilla on tapana olla joskus turhankin ”avuliaita” ja he haluavat jakaa neuvojaan. Suomalainen ottaa tämän herkästi turhana puuttumisena.” Kolmantena käytännön oppina Jenni kehottaa pitämään mukana käteistä rahaa. Suomessa maksutapahtumat hoituvat nykyään pääosin kortilla, mutta Saksassa käytetään yhä käteistä rahaa paljon. Jenniltä löytyy vinkkejä myös liikenteeseen: ”Älä ylitä suojatietä punaisilla valoilla. Ohita moottoritiellä aina vasemmalta ja muista katsoa kunnolla sivupeiliin ensin – takaa tuleva auto voi ajaa yli 200km/h.”


Paluumuutto ja uudenlainen elämä Suomessa


Jennin paluumuutto osui sopivasti juuri kesään, ja hän kuvaileekin viettäneensä vielä kesän lasten kanssa varsinaisissa lomatunnelmissa. ”Ei päiväkotia, ei töitä, ei harrastuksia. Nyt syksyllä tämäkin muuttui taas aivan kokonaan: on kokopäivätyö, päiväkoti ja esikoulu, harrastuksia ja kaveritreffejä. Ollaan oltu yksi pitkä viikonloppu Tanskan Billundissa ja sit yhden kerran sienestettiin Sipoossa. Viikonloppuisin ei vaan oikein jaksa muuta, ja ollaan nähty myös paljon niitä ystäviä, joita ei Saksassa asumisen aikana juurikaan nähty.”


Saksasta palasi Suomeen uudenlainen Jenni. ”Palasin parempana versiona itsestäni, henkisesti kasvaneena ja aiempaa avoimempana uusille kokemuksille.”

Henkisten muutosten lisäksi myös Jennin arjessa on nähtävillä pieniä mausteita expat-vuosilta. Hän kuvailee muun muassa olevansa nykyään ahkera kodin tuulettaja Saksan peruina. Tuuletusvimma juontaa siitä, että Saksassa on varsin yleistä, ettei kodeissa ole ilmanvaihtoa. Nyt Suomessakin hän on alkanut kaivata Saksasta tuttua raikasta tuuletusilmaa. Suomalainen tapa kuivata astiat kuivauskaapissa ehti myös unohtua: ”Alkuun en muistanut kuivauskaapin olemassaoloa. Keräsin kaverilla tiskit nätisti tiskipöydälle, kunnes hän huomautti että noi voi hei laittaa kaappiin kuivamaan.” Perheen lapset taas juovat mielellään Apfelschorlea, suosittua saksalaista lastenjuomaa, joka on sekoitus omenamehua ja kuplavettä.


”Seuraavaksi aion…”


Tällä hetkellä Jenni kertoo keskittyvänsä töihinsä - unohtamatta perhettä ja omaa jaksamistaan. Myös rakas blogiharrastus jatkuu myös Suomessa. Mietinnän alla on vielä, jatkuuko blogi nykyisessä muodossaan, tai ehkä Jenni onkin aikeissa keksiä jotain aivan uutta.


Jennin elämää voi seurata hänen H-niin kuin Hausfrau -blogistaan, sekä Instagramista ja Facebookista. Lämmin kiitos Jennille haastatteluun osallistumisesta!


Kuvat: Jenni Nurmi


Mistä tässä haastatteluprojektissa onkaan kyse? Lue lisää täältä

Aiemmat osat:

1. EXPAT-PUOLISON NÄKÖKULMA: VIHREÄN SAAREN EMÄNTÄ RIIKKA KOJO

2. EXPAT-PUOLISON NÄKÖKULMA: JENNA ROSENSTRÖMIN PUOLA

3. EXPAT-PUOLISON NÄKÖKULMA: AJATUKSIA SAHARAN REUNAMILTA - KATARIINA LENSUN SUDAN

303 views
This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now