Search
  • Elina U.

HAVAINTOJA KIINALAISISTA RAVINTOLOISTA

Moikka,


Arvaat ehkä, mistä on tullut lempiaiheitani täällä ollessa? Mausteisista hotpoteista, ripotellusta kevätsipulista, pilkotusta chilista, höyryävistä riisikulhoista ja ah niin herkullisista dumplingseista. Voi miten hyvää kiinalainen ruoka onkaan.


Eilen lähdimme umpimähkään kävelemään hotellilta kohti kauppakeskusta, jonka muistelimme ehkä nähneemme auton ikkunasta. Ilma oli muuttunut paahtavasta siedettävämmäksi ja sammakot kurnuttivat kaskaiden seurana taustalla. Nälkäisinä valitsimme vain ensimmäisen ravintolan, sillä jos rehellisiä ollaan, niin emmehän me mitään vertailla täällä osaa. Meillä oli tarjoilijan kanssa kahdentoista sanan yhteinen sanavarasto: me osaamme kaksi sanaa kiinaa (mieheni väittää osaavansa kolmannen, mutta en ole varma onko hän ymmärtänyt oikein), tarjoilija kymmenen sanaa englantia. Kahdentoista sanan sekä elekielen avulla tilasimme kahta keittoa, vihanneksia, lihaa ja noodeleita. Hämmennyimme, kun pöytään tuotiin keittolevylle asetettu kattila. ”Hotpot?”, me kyselimme. Olimme kuulleet sellaisista, mutta sana ei kuitenkaan kuulunut yhteiseen sanastoomme, eikä konsepti ollut meille tuttu. Pian keiton kaveriksi tuotiin vadillinen vihanneksia, raakoja noodeleita ja vinkkausten myötä ymmärsimme hakea kulhoihin maustebuffetista mieleisiämme mausteita ja kastikkeita. Tuoretta chiliä, inkivääriä, korianteria ja hoisin-kastiketta kipoissamme palasimme pöytään, jonne oli ilmestynyt raakoja kananpaloja sekä kinkkurullia. Hoksasimme sentään tiputella ruokapalat keiton joukkoon tarjoilijan nyökytellessä ja hymyillessä.

”Slowly”, hän opasti meitä ja näytti peukkua.


Siinä sitten hauduttelimme ruokiamme ja poimimme niitä kulhoon syömäpuikoilla. Ja tämä ateria sekä vahingossa löydetty ravintola osoittautuivat yhdeksi parhaista ikinä, parhaista missään! Maut olivat selkeitä ja raikkaita, kaikki ihanan tuoretta ja pata haudutti ruuan herkullisen mausteiseksi keitoksi. Tämä ravintolareissu voisi kertoa vaikka jokaisesta syömästämme ravintola-ateriasta täällä, vaikka monessa paikassa on onneksi ruuat kirjoitettu listoihin myös englanniksi. Elekielellä mennään ja yllätyksiä sattuu, mutta lähes kaikkea ainakin maistetaan.

Syödessämme mietimme, että onkohan tässä kiinalaisten hoikkuuden salaisuus? Ruoka on vihannesrikasta, eikä sen valmistuksessa käytetä juurikaan maitotuotteita tai jauhoja. Annokset on tarkoitettu jaettavaksi ja puikoilla syödessä suupalat ovat pienempiä, joten ruuasta tulee nautittua pidempään ja hitaammin.


Löysimme ystäviemme kautta ihanan ayin arkemme tueksi muutamaksi tunniksi päivässä. (Ayi on muuten suoraan suomennettuna "täti", sillä apulaiset ovat niin korvaamattomia täällä ja sanalla osoitetaan kunnioitusta). Aion ensitöikseni pyytää häntä opettamaan minulle kiinalaisen ruuanlaiton peruspilarit ja salaisuudet. Lupaan kertoa ne sitten sinullekin.


Terveisin Elina



Ainoa miinus, jonka keksin hotpotista on, että ei-natiivi puikkojen käyttäjä onnistuu loiskimaan keittoa melkoisesti.

243 views
This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now